Viljelijäperheissä toteutetaan tiivistä yhteistyötä. Paineita syntyy jo pelkästään työn rasittavuudesta ja sen henkisistä paineista. Yhteistä tahtoa ja paineensietokykyä koetellaan jokapäiväisen arjen töissä. Jossakin välissä myös lähimpiä ihmissuhteita tulisi hoitaa. Näitä asioita pohditaan muutamassa Farmari-näyttelyn tilaisuudessa ja seurakuntien osastolla otsikolla ”Poweria parisuhteeseen” (os. 87 Jäähallin pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella)

Naimisissa työtoverin kanssa

Harvalla työpaikalla ollaan työkaverin kanssa niin läheisissä tekemisissä kuin viljelijäperheissä. Työ on kokoaikaista yhteistä yrittämistä. Kitkaa voi syntyä viljelijäparien elämään, jos yhteistä näkyä työn kehittämisestä ei löydykään eikä arjen työnjako ota onnistuakseen. Työpaikan vaihtaminenkaan ei ole mahdollista, jos perintötilalla on pitkiä sitoumuksia vaativia sukupolvenvaihdosratkaisuja tai tilalla on tehty kovalla riskillä suuria investointeja. Paineitten alla joudutaan kysymään silloin uudelleen ”tahdotko” – niin kuin kerran alttarilla papin edessä. Tahtomista tarvitaan lähes päivittäin.

Ihmissuhteitten monimutkaisuus

Monen tilan kysymys voi olla myös edellisen sukupolven läsnäolo. Miten menetellä, jos eläkkeelle jääneet isäntä ja emäntä eivät malta pysyä poissa nuoren viljelijäpariskunnan ratkaisuista.  Nuorten viljelijöiden ratkaisut käytännön työssä voivat olla aivan toisenlaiset kuin vanhalla isännällä. Emännän on monesti  vaikea hyväksyä nuorta miniää omalle paikalleen. Savolainen anoppi tokaisi miniästään: ”muuten hyvä minnee, mutta pannoo härkkimen väärin päin naulaan”. Muukin suku kuten nuoren isännän tai emännän veljet tai sisaret saattavat olla innokkaita talon töihin puuttujia. Perintöriidatkin saattavat syntyä usein varsin pienistä ja vähäarvoisista asioista.

Rohkeutta puhumiseen

Maajussien morsiamien ja maamaijojen sulhasten olisi hyvä oppia puhumaan ja analysoimaan parisuhteensa asioita ajoissa. Apua kannattaisi lähteä hakemaan viljelijöiden tukiverkoista , perheneuvonnasta tai seurakuntien tai järjestöjen avioparitoiminnasta.  Moni viljelijäpari on löytänyt onnensa uudelleen, kun yhdessä tukihenkilöiden kanssa  parisuhteen palikoita on aseteltu uudestaan. Puhumisen aloittaminen on useimmiten enemmän kiinni tahdosta kuin siitä, että ongelmat olisivat todella kasautuneet liian suuriksi.  Siksi avioliiton sopuviljelyä kannattaa rohkeasti yrittää.

Mikkelin Farmari-näyttelyssä paneudutaan viljelijäpariskuntien haasteisiin. Lauantaina 31.7. klo 13 ja klo 15 nähdään raviradan katsomossa Rakastatko vielä? -Näytelmä avioliiton kysymyksistä. Käsikirjoitus ja ohjaus on Anna-Mari Kaskisen. Näyttelijöinä ovat Eija Vilpas ja  Jarmo Mäkinen. Näytelmään on vapaa pääsy. Kolehti viljelijöiden avioparityön tukemiseen. Teemasta keskustellaan osastolla on 87.

Viljelijäpari Anu ja Jukka Mattsson luennoivat aiheesta ”Parisuhde voimavarana maatilan muutoksessa” sunnuntaina 1.8. klo 10.30 ja klo 14.30 Raviradan katsomossa. Mukana ovat myös Riitta ja Juha Hämäläinen runoineen. Teemasta keskustellaan osastolla on 87.